Vierailu Karjalan lennostoon

Kohteena Suomen suurin johtamiskoulu

Nuorkauppakamarin tarkoitus on kehittää yhteiskuntaa ja johtajuutta paremman tulevaisuuden turvaamiseksi. Mikä olisikaan luonteva kuukausitapahtuman kohde, kuin Suomen suurin johtamiskouluttaja eli puolustusvoimat?

Vierailun ajankohdaksi sattui sopivasti toukokuun 12. Päivä, joka on J. V. Snellmanin ja suomalaisuuden päivä. Pilvinen iltapäivä oli kutsunut mukaan tapahtumaan peräti 18 Kuopion nuorkauppakamarin edustajaa sekä myös 6 edustajaa Siilinjärveltä ja yhden Ylä-Savosta. Vierailun isäntänä toimi Majuri Marko Korhonen.

Esittelyssä Hornet F/A-18

Vierailun aluksi siirryimme lentokonehangaariin Herhiläisiä ihmettelemään ihan lähituntumalta ja saimme kuulla paljon teknistä tietoa lentokoneen suorituskyvystä laivueupseerilta. Tiesitkö muuten, että Hornetit perustuvat 70-luvun teknologiaan rakenteen ja avioniikan osalta? Ainoastaan softat ja asejärjestelmät ovat uusinta uutta. Hornetin aseistuksen muodostavat Amraam sekä Sidewinder -ohjukset sekä Gatlin-tykki. Kyllä, juuri se sama tykki, jonka olet nähnyt Terminator 2 –elokuvassa! Ohjukset toimivat puolestaan ”ammu ja unohda” -periaatteella, eli maalinlukituksen ja laukaisun jälkeen lentäjä voi pitää vaikka kahvitauon ohjaamossa osumia odotellessa. Lähivuosina koneisiin lisätään myös ilmasta maahan -suorituskyky eli mahdollisuus toimia maassa olevia kohteita vastaan. Entä tiesitkö sen, että Hornetit ovat alun perin suunniteltu lentotukialuskäyttöön ja että se sopii erittäin hyvin Suomelle, vaikka lentotukialuksia Suomella ei olekaan. Tämä johtuu siitä, että Suomella on käytössä paljon pieniä maantienosuuksia, jotka voivat toimivat tukikenttinä. Vastaavista järjestelyistä esimerkiksi Ruotsissa luovuttiin joitain vuosia sitten, mutta niitä ollaan taas ottamassa uudelleen käyttöön. Hornetin maksiminopeus on 1,8 kertainen äänennopeus. Koneen nopeudella ei nykyään tosin ole niin suurta merkitystä, koska varsinainen taistelu tapahtuu pääasiassa ohjuksilla pitkien matkojen päästä. Polttoainetta Hornetiin mahtuu 5 kuutiota ja sillä voidaan lentää yläilmoissa noin 2 tuntia ja matalalla kaasupohjassa jälkipolttimet päällä vain 15 minuuttia! Horneteilla on käyttöikää vielä 10 vuotta ja lähivuosien haasteena Suomessa onkin miettiä niiden korvaajia. Kaiken kaikkiaan laivueupseeri oli sitä mieltä, että Hornetit olivat aikoinaan erittäin hyvä hankinta Suomella.

Tilannekuvaa lennoston toimintaympäristöstä

Hornetin esittelyn jälkeen siirryimme luentosaliin kuulemaan esittelyä Karjalan lennostosta sekä ilmavoimien toimintaympäristöstä. Ilmavoimien lakisääteisenä tehtävänä on ilmasta käsin tapahtuva Suomen alueellisen koskemattomuuden varmistaminen ja tarvittaessa turvaaminen. Ilmavoimat myös suojaavat elintärkeitä kohteita ja tukevat muita joukkoja sekä antavat virka-apua muille viranomaisille. Keskeisenä tehtävänä on myös edellä mainittuun liittyväkoulutustoiminta.

Ilmavoimien suorituskyky muodostuu tilannekuvan muodostamisesta, johtamiskyvystä, taistelukyvystä sekä näitä tukevasta toiminnasta, kuten huollosta. Tilannekuvaa muodostetaan pääasiassa tutkajärjestelmien avulla. Oikean tilannekuvan muodostaminen on kenties tärkeintä, koska se kenellä on paras tilannekuva, on yleensä tilanteen voittaja, koska pystyy tekemään parhaat päätökset. Johtamiskykyä tuottavat useat johtokeskukset, joissa tilannekuvan perusteella määritellään uhka-arvio ja päätetään siihen soveltuvat toimenpiteet. Tämän jälkeen johtokeskukset ohjaavat varsinaiset taistelukoneet tehtävään, jossa vasta punnitaan lentäjien osaaminen sekä koneiden suorituskyky.

Esittelyssä käytiin läpi myös ilmavoimien vahvuuksia naapurimaissa ja niiden tulevaisuuden trendejä. Suurena trendinä oli pääosin muualla – paitsi Venäjällä – koneiden määrän vähentäminen, koska uudet koneet maksavat huomattavasti enemmän kuin nykyiset. Lisäksi esiteltiin miten ilmavoimat toteuttavat kansainvälistä yhteisharjoitustoimintaa mm. Ruotsin ja Nato-maiden kanssa.

Karjalan lennostossa työskentelee n. 500 palkattua henkilöä ja lisäksi n. 200 varusmiestä. Lennosto toimii koko Itä-Suomen alueella, jossa sillä on yhteensä 120 toimipaikkaa, joista 40000 kuutiota on suojatiloja eli luolia. Pääosa Karjalan lennoston toimitiloista ovat siis luolastoa! Lennoston vuosittaiset toimintamenot ovat n. 50 M€.

Mutta mitä mieltä olivat lapset?

Mukana vierailulla olivat myös Stina 5 v. ja Rauli 3 v. Aikansa kierreltyään Hornetien ympärillä oli lasten vuoro vastata päivän kysymykseen, tuleeko hänestä isona lentäjä. Stinan vastaus oli selkeä ja pohdittu: ”Ei. Minusta tulee kirjastonhoitaja”. Rauli sen sijaan otti asiaan vielä selvästi pohtivamman kannan, mutta lopulta piti uraa hävittäjälentäjänä mahdollisena. Stinan mielestä tapahtumaan kannatti kuitenkin lähteä.

Teksti ja kuvat: Antti Immonen